Friday, October 14, 2016

munaliisa

model: Liisa Vääriskoski

Hei taas! En ole ihan varma mitä mieltä olen blogeista konseptina ja tämä blogi on ollut piilotettuna useita kuukausia, en edes muista kuinka kauan. Olen miettinyt paljon mikä kanava somessa olisi paras kuvien jakamiseen ja olen viimeisen viikon aikana tehnyt varmaan sata eri versiota nettisivuistani. Toisena olen ajatellut panostaa instagramiin markkinointikeinona. Instagramissa parasta on interaktiivisuus ja sen käyttöhelppous. Nettisivuista aktiivisuus kuitenkin vähän uupuu ja sivut toimivat lähinnä mielestäni jonain digitaalisena käyntikorttina.Sitten aloin miettimään tätä blogia. Tänne sopii parhaiten kuvien jakaminen isompina kokonaisuuksina, kun sitten taas portfolioon ja instagramiin on parempi jakaa vain muutama paras otos kuvasarjasta. Joten täällä ollaan ja uuden domainin kera blog.paulakesalainen.com!

Elämä on viimeaikoina ottanut itselleen ihan uuden suunnan ja tulevaisuudensuunnitelmat ovat aika urapainotteisia. Suoritin puolenvuoden harjoittelun Koski Syvärillä, jonka aikana kasvoin ja juurruin kyllä ihan joka suuntaan. Asuntoa olen joutunut vaihtamaan usein ja edessä on taas putkiremontti ja asunnon irtisanoutuminen sen myötä. Mielessä on ihan todella paljon kaikenlaista ja päällimäisenä sieltä löytyy työhuonetilan vuokraaminen ja kimppastudion haku. Vaikka oma asuminenki on epävarmaa että minne sitä seuraavaksi menee ja mihin on varaa, tuntuu se silti jotenkin ihan toissijaiselta asialta. Merkittävämmät asiat mun elämässä on varmaan tapahtuneet, kun olen tehnyt päätöksen ennen kuin olen ehtinyt edes ajatella asiaa. Aika usein jätän asiat viimetippaan uskoen että kaikki järjestyy jotenkin ja niin ne ovat aina järjestyneetkin. Jotenkin toimin paremmin kun on vaan ihan pakko toimia.

Selasin tämän koko blogin läpi ja poistin ainakin 200 postausta. Silmiin pisti tämä kirjoitus:

"Tänään tuli Stadin Ammattiopistosta kirje hyväksymisestä valokuvauslinjalle! Tulosten julkaisemisessa oli jotain ongelmia, eikä niitä eilen vielä ainakaan näkynyt netissä. Muotoilijankadulla ne olisi näkynyt ovessa, mutta en uskaltanut mennä katsomaan koska pelkäsin mitä siellä lukee. Yhtäkkiä muhun otti yhteyttä tyttö ketä oli mun kanssa samaan aikaan pääsykokeissa ja ilmoitti käyneensä katsomassa tulokset ja että meidät molemmat oltiin valittu! Tuntuu ihan superihanalta, että kerrankin pääsee opiskelemaan haluamaansa alaa! Mä oon aina inhonnut yli kaiken keskusteluja koulutuksista ja töistä ja "no missä sä nyt sitten opiskelet" "oletko saanut töitä" "tää on kai sitten se sun oma ala".  Jossain vaiheessa musta alkoi tuntua siltä, että olisi parempi (ja että olisi pakko) tyytyä vaan siihen mitä on elämässä eteen tullut. Joten opiskelin itselleni sitten alan, jonka hyväksymiskirjeen jälkeen itkin monta viikkoa. Kai sitä olisi voinut yrittää vaihtaa koulua ja opiskelupaikkaa, mutta silloin vain ajattelin että täältä on nyt sitten valmistuttava. Nyt voin onnellisena kertoa omasta koulutuspaikastani ja tulevaisuuden suunnitelmistani, voisin oikeastaan puhua niistä niin paljon että kaikkia kyllästyttää. Tällä hetkellä oon niin onnellinen siitä missä olen!"

 Nyt tuntuu samanlaiselta.

3 comments:

  1. Mahtavaa! Ihanaa lukea postauksia, joissa ihminen on löytänyt selkeän intohimon omaan tekemiseen. :) Blogi on kanavana kyllä hyvä suurempien kuvasarjojen lisäämiseen, sillä täälläkin käyttäjää voi seurata niinkuin instassa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Oon pitkään ajatellu et blogit on ihan mennyt juttu mut on tää ihan kätevä kuvien jakamiseen :) ja tätä pohjaa oon koodaillu aikanaan tosi paljon ja miellyttää vieläkin :D

      Delete
    2. Oikun osais itekkin koodata.... :D Siun blogissa on kyl hyvä ja selkee ulkoasu!

      Delete